Puolan myrskyisä vallankaappausprosessi syksyn parlamenttivaalien jälkeen vuonna 2023, jossa 8 vuotta vallassa ollut Yhdistynyt oikeisto menetti enemmistönsä, herättää kysymyksiä muun muassa Puolan viivästymiseen ilmiantajien suojelumääräysten täytäntöönpanossa.
Väärinkäytösten paljastajien suojelu Puolassa — miksi se on tärkeää?
Euroopan unionissa voimassa olevien lainsäädäntöperiaatteiden mukaisesti kukin jäsenvaltio on velvollinen panemaan täytäntöön hyväksytyistä EU-direktiiveistä johtuvat asetukset. Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23 päivänä lokakuuta 2019 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1937 edellytetään, että jäsenvaltiot hyväksyvät säännökset, joilla annetaan suojaa henkilöille, jotka ilmoittavat lainrikkomuksista, ja samalla velvoitetaan työnantajat antamaan asetuksia ja panemaan täytäntöön menettelyjä, joiden avulla väärinkäytösten paljastajat voivat tehdä ilmoituksen.
Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat säännökset ovat osa laajempaa korruption ehkäisemistä ja torjumista koskevaa politiikkaa sekä kansallisella että EU:n tasolla.
PiS:n hallitus ja direktiivin täytäntöönpanon viivästyminen
On kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun Puolan lain ensimmäinen luonnos, jolla pannaan täytäntöön väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia säännöksiä, ilmestyi, ja nykyinen versio on peräisin vuoden alusta. Asetukset oli määrä ottaa käyttöön 17. joulukuuta 2021 mennessä, mutta eräiden yritysryhmien osalta tätä määräaikaa lykättiin 17. joulukuuta 2023.
Ilmiantajadirektiivi ei ole ainoa, jota Puola ei ole toteuttanut ajoissa, mutta äskettäisten parlamenttivaalien yhteydessä herää kysymys, onko viivästyminen tässä tapauksessa vahingossa vai vallassa olevan puolueen tahallinen toiminta vuodesta 2015 lähtien.
Tahallinen viivästysteoria: Suoja irtisanomisaaltoa vastaan?
Vaalien häviämismahdollisuuden edessä oleva PiS: n hallitus olisi voinut ennakoida väärinkäytöksistä ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoitusten määrän lisääntyvän etenkin, jos ilmiantoja suojellaan uusilla säännöksillä. Oliko siis direktiivin täytäntöönpanon viivästyminen strateginen toimenpide, jolla suojellaan mahdollisilta irtisanomisilta?
PiS: n viimeisen 8 vuoden säännön yhteydessä on ollut lukuisia kiistelytapauksia ja väitteitä väärinkäytöksistä. Mahdollisuus, että uusilla laeilla suojatut ilmiantajat voisivat paljastaa lisää tietoa näistä väärinkäytöksistä, on saattanut huolestuttaa vallanpitäjiä.
Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien säännösten täytäntöönpanon viivästyminen voisi siksi olla yritys suojautua mahdollisilta irtisanomisaalloilta, jotka voisivat syyttää entisiä hallituksen jäseniä.
Kun otetaan huomioon, että uusilla asetuksilla laajennetaan väärinkäytösten paljastajien suoja koskemaan paitsi EU:n lainsäädäntöä myös kansallista lainsäädäntöä, mahdollisten ilmoitusten soveltamisala voisi olla paljon laajempi.
Tämä voisi johtaa useampiin asioihin, joihin PiS-hallituksen olisi puututtava, ehkä epäsuotuisassa valossa. Tällaisessa tilanteessa asetusten täytäntöönpanon viivästyminen voitaisiin pitää taktisena poliittisena liikkeenä.
